Heipparalla!

Sivut päivitetty ajantasalle ja nettisivut yhdistetty blogin kanssa. Näin niitä on helpompi päivitellä tarpeen mukaan.

Elämä on ollut vilskettä ja vilinää viimeiset puolitoista vuotta. Elämä vei Hollantiin ja koirahommat hoituu nyt molemmista päistä eurooppaa. Blogille ei ole oikein ollut aikaa, juttuja eikä ajatusta. Nyt kuitenkin kun koti alkaa täällä Hollannissa näyttää kodilta on aika palailla takaisin sorvin ääreen koirajuttujenkin kanssa.

Palailen juttusille kuvien ja kuulumisten merkeissä.

Syysriehaa

Viikonloppu on russeli-energiaa täynnä. Roosa (Primrose) tuli käymään ja paineli meidän omien rakkien kansa tarhassa navakasta syystuulesta piittaamatta. Toivottavasti sää suosii vielä sen verran, että päästään huomenna Sisun kanssa aksaamaan. Myös aikaa trimmipöydän ääressä tulee vietettyä tänä vkl, kun valmistellaan Roosaa 23. päivän pentunäyttelyyn.

Tässä Primrose 4,5kk

Syksyinen kuvapläjäys

Heipparallaa! Viikonloppu pk-seudulla on kulunut leppoisasti ja nyt on taas palailtu takaisin maaseudun rauhaan. Jalmari päätti jäädä vielä viikoksi nauttimaan ulkoilusta, nyt kun sitä voi vielä harrastaa ilman -20 paukkupakkasia. Mutta tosiaan, käytiin Helsingissä käydessä moikkaamassa Roosaa, jota nyt nähdään aika usein, johtuen siitä, että täti pyörii maalla useian, mutta tällä kertaa näimme myös Minttua josta oli kuoriutunut kaunis nuori neiti! Todella kaunis ja hurmaava pentu, mutta kuvia en valitettavasti saanut otettua, kamera teki tenät lähtökuoppiin. Joku toinen kerta sitten :). Tässä kuitenkin nyt vähän muita kuvia:

Poikien syysterveisiä:

Viikonloppuna käytiin leikkimässä Primrosen kanssa:

Tässä pari kuvaa Hipusta, kaunotar on ehtinyt jo 4,5kk ikään ja kasvattanut komean karvan ;). Tässä pennussa on kyllä parhaat puolet sekä isästään että äidistään.

Laiskan letkeää

Heipparallaa! Syksy saapuu kohisten ja pennut kasvavat samaa tahtia. Muksut täyttivät toissapäivänä 4kk ja pikkuhiljaa voi alkaa suunnitella pentunäyttelyihin osallistumista. Pentunäyttelyiden ideana on näyttelyharjoittelun lisäksi saada kokemusta hälinän keskellä olemisesta ja rauhassa odottelusta, joka on olennainen osa että koiranäyttelypäivää, mutta myös muita harrastuksia joissa omaa vuoroansa joutuu odottelemaan.

Joihinkin näistä ajattelimme osallistua nappuloidemme kanssa, varmaankin muutamaan sillä Roosa täyttää ensimmäisenä 5kk, seuraavana Jojo ja Marraskuun ensimmäiseen näyttelyyn saa osallistumisoikeuden myös Nasu joka täyttää samana päivänä 5kk. Kaikkiin tuskin ehdimme ainakaan kaikkien tyttöjen kanssa, mutta katsotaan! Lohjalle ainakin mennään ja näillä näkymin saadaan sinne mukaan myös Zinnia eli Seri.

Tässä kalenteria syksyn pentunäyttelyistä:

23.10. LOHJA
30.10. LAHTI
12.11 HELSINKI
26.11. HELSINKI
7.1. LOHJA
21. TURKU KV

Ja kuten sanottu, ihanat neidit ovat kasvaneet huimaa vauhtia ja mennäänkin Seban kanssa tapaamaan ihanaa Minttua ensi viikonloppuna. Tällä viikolla yritän taas päästä Sisun kanssa agilityn makuun, kun juoksut ovat loppuneet. Yleensä harjoittelemme juoksujen aikana omalla kentällä, mutta nyt sateiden takia ruohokenttä on ollut vähän riskialtis valinta, joten ollaan vain oltu ja vähän tokoiltu.

Kuun vaihteessa alkaakin sitten aktivoituminen, kun ohjatut treenit alkavat, tosin työtilanteen takia meidän ohjatut treenit ovat tänä syksynä yksityistunteja muutaman kerran kuussa, sillä elämäntilanne ei juuri nyt repeä kerran viikossa x aikaan treeneille, mutta ehkä saan yksitystunneista enemmän irti, kuin jonon jatkona olosta.

Jottei menisi liian agilitypainotteiseksi 1.10 ollaan varattu paikka Jänesniemen Elinan tokopäivään, jonne osallistun näillä näppäimillä joko Sisun tai Jalmarin kanssa, en ole vielä ihan satavarma. Muutaman jäljenkin koitan vetää vielä tänä syksynä, mutta aina kun olen suunnitellut jälkipäivää taivaalta tulee vettä kuin sanonko mistä. Argh!

Tässä tytöistä uusia kuvia, ensimmäisissä kuvissa Primrose eli Roosa ja kolmessa viimeisessä Nightingale eli Minttu.

Nimeä ja näyttelyilmoja

Ilokseni huomasin tänään, että kennelnimeni on vihdoin hyväksytty FCI:ssä! Eli Rascal Jack's on nyt virallisesti meidän kennelnimi! Tulevaisuudessa (ja jo syntynyt pentue) kulkevat tämän etuliitteen alla. Tiimitakit (koirille tietty) jo hankinnan alla ;).

Ilmoitin myös Sisun Vantaan näyttelyyn 3.9, siellä siis Sisu tekee ensi-esiintymisensä näyttelykehissä näin virallisella iällä. Pentunäyttelyissähän ravattiin vaikka kuinka monissa, kun asuttiin vielä Helsingissä niihin aikoihin.

Hienoja uutisia myös pentujen sukulaisten tiimoilta, pentueen isän Igloon pentueveli Toto's Tail's Ice Age valioitui kymmenennessä näyttelyssään suomen muotovalioksi muutama viikko takaperin! Pentuesisko taasen oli Norjassa tänä viikonloppuna rotunsa paras ja ryhmäsijoitus terrierien roturyhmässä jossa rotunsa parhaat kilpailevat keskenään oli kolmas, mahtavaa! Onnittelut kasvattajalle ja koirien tiimeille ylpeiltä sukulaispennuilta ;).

Nyt on pakko kaatua sänkyyn nukkumaan flunssaa pois. Palataan asiaan sen luvatun kuvaöverin tiimoilta.

//

My kennel name was finally approved in FCI and now Rascal Jack's is officially my kennel name! We're also attending the Vantaa show in September with Sisu, it will be her first turn in the shows.

Kuulumisia ja suunnitelmia

Heipparallaa! Olen taas uppoutunut elämän syövereihin niin tiiviisti, että olen unohtanut koko blogin olemassa-olon. Sorry! Pikkuiset on kasvaneet huimaa vauhtia ja kodeista on putkahdellut välillä sähköpostiini ihania kuvia ja kuulumisia. On todella ihanaa kuulla, että pennut ovat kaikki ottaneet uudet kodit vastaaan rohkeasti ja avoimesti, niin kuin russelin kuuluukin. Primrose kävi tänään ensimmäisillä rokotuksillaan reippaana työttönä.

Primrose on oleskellut meillä aika lailla, koska täti haluaa pitää sen maaseudulla kunnes se on saanut tarvittavat rokotukset, sillä parvotilanne sai meidän kaikki varpaillemme. No hyvähän täällä ollessa, kun uusi koiratarhakin valmistunut. Olen vuorannut tarhan lelujen ja luiden lisäksi donitsi sekä piilopaikkapedeillä, joiden rivistö muistuttaa rivitaloasuntoja. Mikään liikunnan korvike tarha ei kutienkaan ole, vaikka meno onkin välillä aika vauhdikasta.

Tänä talvena on myös ensimmäistä kertaa tallissa hevosia talven yli, viime talvena ei uskallettu vielä ottaa hevosia kotiin, oltiin molemmat ensimmäistä talveta täällä asukkaina ja talvi meni totutellessa siihen, että talo ei lämpiä itsekseen ja lumityöt odottavat tekijäänsä. Onhan se elämä erilaista maalla, kuin Helsingissä, vaikkemme keskustassa asuneetkaan. Asiat toimii vähän eri tavalla.

Joka tapauksessa osa hevosista jää kotiin talveksi, kun olemme yhden talven nyt täällä asuneet joka on sinäänsä todella ihanaa, koska tallityöt ja hevosten hoitaminen on samalla tavalla rentouttavaa, kuin koiratreenit jotka on jääneet tänä kesänä harmittavan vähälle, mutta yksi asia kerrallaan, tämän kesän keskipisteenä oli pennut :). Talvella ehtii toivottavasti taas syventyä treenaukseen.

Viime päivät olen syventynyt töihin ja käyttänyt kaiken sen ulkopuolisen ajan koiriin. Pennut veivät sen verran aikaa ja voimia, että työt jäivät taka-alalle, nyt olenkin keskittynyt hommiin ihan toden teolla. Myös kaikenlaista puuhaa ulkosalla riittää, kohta alkaa marjat olla kypsiä ja alkaa hurja mehurumba, vihannesten säilömisrumba, pihan talvinkuntoolaittorumba, tarhojen muuttaminen talvikäyttöön rumba jne. Hommaa riittää, mutta toisaalta on ihanaa, kun on tekemistä, sillä talvet on yleensä aika yksitoikkoisia, lämmittelyä ja lumitöitä.

Vaikka onhan syksylle ja talvelle jo paljon suunnitelmia, treeniä ja pikkunaperoille suunniteltu parit harjoitusnäyttelyt joka on mahtavaa hälytreeniä, unohtamatta tietenkään talven yli kestäviä koirahieroja-opintoja. Vähän reilu viikon päästä starttaamme myös hakemaan uutta koiraa ruotsinmaalta. Tässä kuva naperosta, tällä hetkellä tottelee nimeä "Yoyo", mutta ajattelin lempinimeksi jotain helpompaa, ehkä Hirmu! No, mutta katsotaan nyt ensin miten matka menee ja kun pikkuinen on kotona :).

Koitan postailla tunnelmakuvia taas joku päivä, kun ehdin oikein kunnolla istua kuvat käsittelemään ja lisäämään ne tällä ihanan tahmealla internetyhteydellä ;D.

Masu kasvaa

Ihana kesäinen ilma on hemmotellut meitä viime päivinä ja koirat ovat toden totta ottaneet ilon irti ihanasta ilmasta ottamalla aurinkoa pihalla. Koirat mieluusti vain makailevat, välillä auringossa ja välillä varjossa.

Sisu senkun kasvaa kasvamistaan, viime viikolla mittariin oli tullut kilo lisää painoa ja lenkkeilyinto sammui viime viikon, eli viikon viisi puolessa välissä. Sisu haluaa edelleen oleilla ulkona ja paljon, mutta kiinnostus lenkkeilyä kohtaan on minimaalinen. Sisu enimmäkseen torkkuu terassilla, tai kulkee mukana kukkapenkkejä laittamassa sekä muissa pihahommissa. Jos oikein laskin, niin vielä tai oikeastaan enää 22 päivää H-hetkeen. Täytyy sanoa, että Sisu on aika valtava! Jännityksellä odotan, millaisia pentuja Sisu kantaa :).

Tässä muutama kuva päivän leikeistä:

Treenikentän rakennuskin etenee pikkuhiljaa, viime viikolla lumet sulivat pois ja päästiin pentuesteiden kanssa sekaan. Aitaa on valmiina reilu 60kpl 150cm leveitä ja n. metrin korkeita metallisia aita-elementtejä ja niiden ylle tulee vielä "hätävaraksi" myöhemmin vihreää kevytaitaa erään Räyhänaattorin karkureissujen esteeksi, russeli kun tunnetusti hyppää kovaa ja korkealle. Muut koirat pysyisivät tallessa varmasti pelkällä kevytaidalla.

Esteiden osalta on saatu ensimmäisiä estetolppia johteineen väsätyksi ja viikonloppuna lähdetään materiaali-ostoksille, kun peräkärry saapuu paikalle. Meidän pösö taipuu kyllä moneen koirankuljetusautona, mutta luulen että sen tilavuuden rajat menevät jossain vanerilevyjen ja kakkosnelosen välillä.

Viikonloppuna tarkoitus valmistaa lisää lisää estetolppia johteineen sekä ainakin kepit, jos sää suosii. Mun tuurilla ei suosi. Isä rakentaa helsingissä metallivahvisteisen puomin ja isompaa tilaa valmistuskeensa vaativan A-esteen, meillä täällä Mäntymäessä nikkaroinnin sijaan, kun tilat on suunnattu eläiväestölle sekä multasormille.

Myös muutama lisätolppa ihan aitoihin odottaa valmistajaansa ja sitten eikun lyömään aitaa kiinni, kunhan sopivat välitykset omaava tolpasto on lyöty kiinni. Maltan tuskin odottaa, vaikka työtä totta tosiaan pajan perukoilla on luvassa. Tässä vielä hevoslangoilla varustetusta versiosta kuva, langat kerätään pois samalla, kun aitaelementit lyödään kiinni, voi tosin olla että ylimmäinen jätetään kiinni ihan vain näön vuoksi, jos haluan hevosia kys. tarhassa hetken pitää talvisin.

Tarkat mitat ja suunnitelmat esteiden varalle lojuvat jo piirrustuspöydällä, tarkoitus on tehdä mahdollisimman lähelle kisa-esteitä vastaavia esteitä. Ainoa, mikä ei ole vielä päätetty on se, millä väreillä maalaan estekaluston, muuten kaikki suunnitelmat alkaa olla aika hyvin reilassa, mutta hyvin suunniteltuhan on puoliksi tehty! ;)

Kuvatervehdys