Match Show Häijäässä

Tänään käytiin taas vähän treenaamassa näyttelykäyttäytymistä Häijään mätsärissä ja hyvin meni! Antoi jo katsoa hampaat ilman suurempaa mököttämistä. Ilma onneksi suosi, vaikka tummat pilvet kiretelivät ympärillä! Eilen on rakenneltu koirille pihaa oleskelutarhaa ja muutenkin viihdytty pihalla, pitänee taas kohta ottaa Sisuta uusi "maha kasvaa"-kuva :)

Tässä vielä kuva tarhan mittasuhteiden hahmottelusta, eli n. 7m leveyssuunnassa ja 9m pituussunnassa on äärimitat. Alas tulee kaivamisen estävä puusokkeli ja ylös myös sokkelia, jotteivät kaverit pääse kiipeämään. Aitakorkeus tulee olemaan n. 160cm :) Muutaman viikon sisään pitäisi valmista tulla! Eli samoihin aikoihin agitarhan kanssa.

Masu kasvaa

Ihana kesäinen ilma on hemmotellut meitä viime päivinä ja koirat ovat toden totta ottaneet ilon irti ihanasta ilmasta ottamalla aurinkoa pihalla. Koirat mieluusti vain makailevat, välillä auringossa ja välillä varjossa.

Sisu senkun kasvaa kasvamistaan, viime viikolla mittariin oli tullut kilo lisää painoa ja lenkkeilyinto sammui viime viikon, eli viikon viisi puolessa välissä. Sisu haluaa edelleen oleilla ulkona ja paljon, mutta kiinnostus lenkkeilyä kohtaan on minimaalinen. Sisu enimmäkseen torkkuu terassilla, tai kulkee mukana kukkapenkkejä laittamassa sekä muissa pihahommissa. Jos oikein laskin, niin vielä tai oikeastaan enää 22 päivää H-hetkeen. Täytyy sanoa, että Sisu on aika valtava! Jännityksellä odotan, millaisia pentuja Sisu kantaa :).

Tässä muutama kuva päivän leikeistä:

Treenikentän rakennuskin etenee pikkuhiljaa, viime viikolla lumet sulivat pois ja päästiin pentuesteiden kanssa sekaan. Aitaa on valmiina reilu 60kpl 150cm leveitä ja n. metrin korkeita metallisia aita-elementtejä ja niiden ylle tulee vielä "hätävaraksi" myöhemmin vihreää kevytaitaa erään Räyhänaattorin karkureissujen esteeksi, russeli kun tunnetusti hyppää kovaa ja korkealle. Muut koirat pysyisivät tallessa varmasti pelkällä kevytaidalla.

Esteiden osalta on saatu ensimmäisiä estetolppia johteineen väsätyksi ja viikonloppuna lähdetään materiaali-ostoksille, kun peräkärry saapuu paikalle. Meidän pösö taipuu kyllä moneen koirankuljetusautona, mutta luulen että sen tilavuuden rajat menevät jossain vanerilevyjen ja kakkosnelosen välillä.

Viikonloppuna tarkoitus valmistaa lisää lisää estetolppia johteineen sekä ainakin kepit, jos sää suosii. Mun tuurilla ei suosi. Isä rakentaa helsingissä metallivahvisteisen puomin ja isompaa tilaa valmistuskeensa vaativan A-esteen, meillä täällä Mäntymäessä nikkaroinnin sijaan, kun tilat on suunnattu eläiväestölle sekä multasormille.

Myös muutama lisätolppa ihan aitoihin odottaa valmistajaansa ja sitten eikun lyömään aitaa kiinni, kunhan sopivat välitykset omaava tolpasto on lyöty kiinni. Maltan tuskin odottaa, vaikka työtä totta tosiaan pajan perukoilla on luvassa. Tässä vielä hevoslangoilla varustetusta versiosta kuva, langat kerätään pois samalla, kun aitaelementit lyödään kiinni, voi tosin olla että ylimmäinen jätetään kiinni ihan vain näön vuoksi, jos haluan hevosia kys. tarhassa hetken pitää talvisin.

Tarkat mitat ja suunnitelmat esteiden varalle lojuvat jo piirrustuspöydällä, tarkoitus on tehdä mahdollisimman lähelle kisa-esteitä vastaavia esteitä. Ainoa, mikä ei ole vielä päätetty on se, millä väreillä maalaan estekaluston, muuten kaikki suunnitelmat alkaa olla aika hyvin reilassa, mutta hyvin suunniteltuhan on puoliksi tehty! ;)

Unikeot

Räyhä on tunnetusti tämän talon kovin aamutorkkuja ja heräilee yleensä vasta aamun toiselle lenkille puolilta päivin. Sisu on yleensä ollut meillä se, joka törähtää hereille jo aamun sarastaessa, nyt tiineyden edetessä Sisusta onkin tullut se, jota Jaska (joka nykyisin herää ensimmäisenä) tökkii tassulla hereille, tässä kuva tältä aamulta:

Jalmari lapsi & koira kilpailussa

Käytiin Jaskan ja serkkuni Saaran kanssa tänään Kiikoisten Seura ja Palveluskoira harrastajien mätsärissä, johon osallistui ihan kiitettävät 116 koiraa! Jaska esiintyi Lapsi & Koira kilapilussa sijoittuen ykköseksi. Saara handlasi koiran konkarin elkein! Ei tarvitse miettiä, kenestä leivon itselleni handlerin ;). Pikkupennuissa Jalmari oli jossain sijoittumattomien joukossa. Hieno oli sää ja palkinnot! '

Harmillista vaan huomata, että leikkimielinen näyttely muuttuu kovin totiseksi joidenkin ihmisten silmissä, sen sijaan, että tultaisiin pitämään hauskaa ja viihtymään koirien kanssa täytyy pilata päivänsä asennevammalla. Me kuitenkin viihdyttiin jäätelötuuttien ääressä ja nautittiin ihanasta kevätsäästä.

Jalmarin kanssa mennään taas harjoittelemaan ja totuttelemaan vilinään Häijäällä järjestettävässä mätsärissä vappuna. Sitä ennen varmasti muutaman karvan trimmaaminen ei tekisi pahaa...

Kaunis Sisu

Back to Basics

Käytiin tänään Räyhän kanssa tosiaan Äetsän Koirakerhon järjestämässä Elina Jänesniemen aksakoulutuksessa. Menin oikeastaan hakemaan vain neuvoja, miten lähdetään Räyhän kanssa etenemään. Musta on tuntunut, että poljetaan paikallamme ja Räyhä kuumuu multa käsistä, lähtien harhailemaan ympäriinsä.

Todettiin, että täytyy palata ihan alkuun. Joka ei sinäällään ollut edes yllätys. Todettiin myös, että Räyhän palkka on saalispalkkaus. Siellä narun perässä sitten lelu lenteli ja Räyhä alkoi keskittymään, pikkuhilja harhaillen ympäriinsä vain muutaman kerran.

Aloitettiin ihan basic jutuista, aloitettiin lähettämisestä ja siitä, että osaa keskittyä esteeseen. Lopuksi mentiin pieni ja meidän oikeastaan ensimmäinen kunnollinen ohjattujen esteiden sarja. Räyhä imee putkeen tosi hyvin, mutta hypyt on sille vielä vähän vaikeita, kuitenkin hyppy - putki - pituus onnistui siltä harjoitusten lopuksi mainiosta, aika hyvin Räyhän luonteen tuntien 20 minuuttiin!

Saatiinkin kotiläksyksi harjoitella lähetyksenä erilaisia ihan perus estesarjoja lähetyksillä sekä opiskella esteet uudelleen. Myös palkkakupille tuloa täytyy harjoitella, toisaalta oli hauska palata ihan perusjuttuihin, koska niiden opiskelu on alkaa Jaskalla olla edessä ja sain eväitä myös opiskella asioita Jaskan kanssa, jännää nähdä millainen agilitykoira se on.

Monta erilaista koiraa toisaalta on pieni rikkaus miulle ohjaajana, sillä oppii erillaisten koirien kanssa niin paljon. Räyhältä oppii pitämään hermonsa kasassa, Sisun kanssa nopeita liikkeitä ja nopeita ajatuksia, mitähän Jaskalta?

Elina totesi, että muutamasta yksityistunnista olisi Räyhälle varmasti höytyä, saataisiin keskittyä pelkästään Räyhään tunnin ajan ja oon ihan samaa mieltä, Turkuun siis käypi meidän tie jossain vaiheessa. Mut tästä saatiin eväitä jatkaa itsenäistä treeniä ja ehkä ottaa pieniä edistysaskelia. Jäi hyvä mieli, vaikka olinkin ihan puhki, kun kotiin saavuin otettiin kainalokkain pienet päikkärit Räyhiksen kanssa. On tosi ihanaa, että saatiin pientä toivokipinää agilitykoirakkona.

Ainoa huono puoli oli se, että tekisi NIIN mieli päästä taas Sisun kanssa agilitykentälle, mutta kaikki aikanaan. Sisu saa vielä mennä putkea ja keppejä, mutta hypyt on tytöltä pannassa, kunnes vaaivit on saatu maailmaan.

Tässä yksi kuva eiliseltä ja tältä päivältä:

Jäljestyskausi avattu!

Tässä Jaska ihma ensimmäisellä laahausjäljellään. Jaskan jälki oli lyhyt ja hieman kaareva, ihan muutamia kymmeniä metrejä. Pienen haasteen toi ihan pieni aukea keskellä jälkeä, jossa haju oli hieman lähtenyt tuulen mukana leviämään. Jaska lähti jäljestämään, kuin olisi aina tehnyt sitä. On hienoa nähdä miten koira toisensa jälkeen tietää sillä sekunnilla, kun nenä osuu aloitusmakuuseen mitä tulisi tehdä ja lyö työvaihteen silmään. Jaskan tarkkaa, mutta etenevää työskentelyä oli ilo seurata!

Tässä Räyhän hieman vauhdikkaampi esitys, en uskaltanut antaa jäljen vanheta kovin kauaa (n. 45min) ensikerralle talven jälkeen, mutta aliarvioin taas Räyhän. Jälki oli naurettavan helppo ja koira vaan juoksi sen läpi muutamalla nuuhkaisulla maahan. Plääh! Käväisen ensi viikolla ostamassa verta ja teen muutaman yön yli hautuvan jäljen. Olin tosi ylpeä siitä, miten Räyhä jaksoi keskittyä, vaikka naapurin koirat huusivat metsän toisella laidalla. Räyhän tyyli varsin tuoreella jäljellä on juosta se läpi, tarkastaen välillä suuntansa nuuhkaisemalla maata...

Huomenna on iltapäivällä Elinan koulutus, mua jännittää jo vähän! Toisaalta oon innoissani siitä, että Elina suostu ottamaan meidät vaikka Räyhä onkin vähän kuumakalle, oon niiin kauan ton kanssa pähkäillyt yksikseni, kun en ole kehdannut mennä tuon mölyapinan kanssa muiden treenejä häiritsemään kursseille.

Black&White

Kevät etenee

Ihanasti oli kevät edennyt, sillä aikaa, kun oltiin Helsingin reissulla koirien kanssa! Viimeisetkin lumen rippeet sulaneet koirien tulevasta treenitarhasta, eli täällä alkaa pääiäisenä tarhoje ja agilityesteiden rakennus, kivaa!

Sisun tiineys on edennyt kevään mukana ja nyt mennään viikkoa 5 ja laskettuun aikaan ensimmäisen astutuksen mukaan on tasan kuukausi. Hurjaa ajatella, että kuukauden kuluttua pentulaatikossa toivottavasti tuhisee pieni pentulauma. Sisusta näkee jo selvästi, että se on tiineenä ja meno on vähän rauhoittunut.

Sisu osallistuu leikkeihin muiden koirien kanssa ainoastaan, jos leikki on tooodella hauska. Toisaalta, ihan hyvä vaan, sillä Sisu on tiinehdyttyään ollut sitä mieltä, että leikin pitäisi mennä hänen ehdoillaan ja pojat taas sitä mieltä, että leikitään, niin kuin aina leikitty. Sisu myös rutisee ja tuhahtelee pojille helpommin, jos vahingossa tönäisevät tai kävelevät päältä, kun Sisu on hautautunut peiton alle lämpimään.

Lenkkeily on edelleen Sisun mieleen ja se lenkkeilee muiden mukana normaalisti, mutta viihyy vastapainoksi myös peiton alla. Ruokahalu on kolmannen viikon notkahduksen jälkeen lähtenyt syöksykiitoon ja Sisun ruoka-annoksia on ruokahalun mukana lähdetty nostamaan, meillä on nyt, kun Jaska on Helsingissä tarjolla koko ajan nappulaa, sillä Räyhä ja Sisu on siitä fiksuja, että syövät, vain kun on nälkä.

On ollut tosi ihanaa seurata, miten Sisun tiineys on edennyt, postailen taas kuvia ja kuulumisia möyhemmin!

Helsingin reissulla sattui pulssia nostattava sattuma, kun Jaskalta katkesi hihna kesken lenkin. Huhuilu ei auttanut mitään, vaan poika paineli vapauden huumassa sinne sun tänne, satuttiin vielä olemaan aika tien vieressä, jossa kulkee bussiliikennettä. Koitin sitten huhuilun sijasta toko luoksetulokäskyä, sillä käytän "tuus nyt pois sieltä ojasta" luoksetulolle eri käskyä, kuin tokoluoksetulolle ja sieltä poika tulla ryöpähti salamana jalkojen juureen, palkkasin sen avaimenperän nahkaläpyskällä ja kehuin maasa taivaisiin, hieno Jarmo! Tokoilusta siis ihan käytännönkin hyötyä :)!

Toin itselleni tuliaisiksi reissusta kaamean flunssan, toivon ja rukoilen, että se paranee viikonloppuun mennessä sillä aurinkoinen kevätsää ja kentän sulaminen on saanut tokosuoneni sykkimään sekä viikonloppuna osallistutaan Räyhän kanssa Elina Jänesniemen agilitykoulutukseen!

Olen mietiskellyt tässä myös Jaskan näyttelyihin viemistä, mutta luulen, että annan sen vielä kypsyä kesän yli ja viettää huoletonta poikamieskesää ;).

Pullat uunissa

Meneillään viikko 5.

Sisu & temppu-akatemia

Tässä Sisun uusimmat temput, ei taida olla kovin montaa asiaa, joita Sisu ei namin toivossa oppisi. Nimet näyttää videoissa olevan väärin päin, mutta toisessa videossa annetaan tassua ja toisessa poistetaan villasukka mamman jalasta ;).

Kuvatervehdys

Tokoilemassa Elinan johdolla

Oltiin tänään taas Elina Jänesniemen toko-koulutuksessa Jarmon kanssa ja tulin taas todenneeksi, miten paljon uutta intoa saa näistä koulutuspäivistä saa kotona treenaamiseen ja miten hyvä hermon lepuutushetkiä ne on arjen keskellä.

Olin taas tosi tyytyväinen Jaskan käytökseen, ottaen huomioon että jaska on pieni russeliuros, jolla on ihanasti kevättä rinnassa. Jalmari pysyi tosi hyvin lähellä ja odotti suhteellisen kuuliaisesti seuraavaa harjoitusta Elinan selittäessä minulle asioita.

Muutaman kerran Jaska unohtui hajun perään, mutta kun tajusi, että emäntä katoaa aina paikalta, kun unohtuu haahuilemaan poju valpastui ja alkoi seurata mukana kuin kärpänen haaskassa ;). Jaskalla on tosi hyvä kontakti nuoreksi terrieriurokseksi ja verratessa Räyhään ja paljon potentiaalia hyväksi harrastuskoiraksi. Jaskahan on virallisesti vanhempieni ja sisareni koira, mutta toistaiseksi treenikärpänen ei ole puraissut sisartani, joten Jarmo saa kulkea meidän mukana treeneissä.

Harjoiteltiin tänään seuraamista, seuraamisen liikkeellelähtöä ja paikkaa sekä askelia. Jalmari oli ihan super, tosi hyvässä kontaktissa! Mun täytyy vaan itse muistaa, että palkkaan vauhdista enkä pysähdy ja palkkaa sekä lähden heti suoraan paikalle ohjaamisesta kävelemään ilman stoppia.

Askeleet sivulle oli mulle hankala, menin jaloistani ihan solmuun ja pidin palkkaavaa kättä väärinperin kädessä, kun piti johdattaa Jarmo liikkeen läpi. Kunhan itse ensin sain liikkeestä kiinni Jarmo seurasi kuuliaisesti mukana. Sain neuvoksi lähteä ensin itse harjoittelemaan sivuaskeleita peilin edessä, sillä Jarmo hokasi asian heti, kun osasin itse tehdä sen oikein.

Toisena juttuna otettiin pysähdystä luoksetulossa. Sitä ennen otettiin muutama jäävä istuminen. Huomasin itse sen, että luon koiralle jännitteen sillä, että otan pieniä ja varovaisia askelia, paketti ei meinannut pysyä kasassa ollenkaan vaan koko jäävä levisi kuin väripanos käsiin, pienestäkin virheliikkeestä.

Kun vedin itse syvään henkeä ja otin reippaita askelia Jaska jäi istumaa, kuin tatti. Jälleen täytyy ihailla pojan hienoa ohjaajansa lukutaitoa, joka varmasti jokaisella koiralla löytyy.

Luoksetulosta pysähdystä harjoiteltiin ensikertaa ja sain hyviä eväitä myös liikkeen jatkamiseen. Tärkeintä olisi itse olla nopea reagoimaan, sillä mulla on tapana olla sata vuotta myöhässä reaktiossa. Jaska oivalsi tänkin asian hyvin ja oli innoissaan mukana, sillä tavallisen luoksetulon sijaan tapahtuikin jotain jännää!

Koulutuksesta jäi tosi hyvät fiilikset taas, Jarmo oli super ja ohjaaja oivalsi taas kaikkea uutta. Nyt täytyy erityisesti myös keskittyä siihen, että koirat ymmärtää, ettei palkka tai kehu tarkoita vapautusta vaan käyttää vapautussanaa selkeämmin. Myös se, että ensin tulee kehu, sitten palkka järjestys pitäisi iskostaa syvälle aivosopukoihin.

Ehkä jos laitan tokokirjan tyynyn alle kaikki iskostuu päähäni nukkuessa? Toivoa sopii! Kun tulin kotiin treeneistä koitin seuraamisoppeja Räyhään ja Sisuun, molemmat toimi hyvin, Sisu ihan loistavasti, vautsi mikä kontakti tytöllä! Räyhällä oli pieniä keskittymisvaikeuksia, kun linnut laulo ja elämä oli niin ihanan keväistä, mutta jaksoi lopulta keskittyä pieniin pätkiin.

Tässä vielä kevennykseksi muutama kuva eilisistä kevään ihmettelyistä: