Ihmiset

Olen parinkympin puoliväliä lähentelevä nainen satakunnasta, nykyisin majaani tosin pidän suurimman osan vuodesta Hollannissa. Tarkalleen ottaen Maastrichtin kaupungissa, aivan Saksan ja Belgian kupeessa. Työskentelen ja asustelen täällä yhdessä avomieheni kanssa ainakin lähivuodet, jonka jälkeen toiveissa olisi palata kylmään pohjolaan. Kotopuoleen jäi osa koiralaumasta sekä nelijalkaiset joiden kanssa arkea pyörittää myös suomeen jäänyt perhe.

Koirien kanssa harrastan mahdollisuuksien mukaan kaikenlaista, vähän vuodenajasta ja mielentilasta riippuen meidät voi löytää agilitykentältä, tokoilemasta, jälkinarun jatkeena tai näyttelykehästä.

Rotuvalinnasta ei koskaan oikeastaan tarvinnut keskustella eikä koirakirjoja selata. Hevosihmisenä russeli oli tuttu rotu talleilta ja muualta joten koiranhankinnan tullessa ajakohtaiseksi oli päivänselvää, että meille tulee russeli ja niitä tulikin sitten muutama.

Russeleissa minua viehättää niiden suuri ja värikäs luonne kompaktissa koossa. Ne ovat tarpeen mukaan ikiliikkuva riemulauma tai kotona perheen kanssa rauhoittuvia peitonlämmittimiä jotka ovat aina valmiita pieneen jos vähän suurempaankin leikkiin, selvittämään jokaisen tuoksun ja oudon äänen mysterin korvat hörössä ja hännät tötteröllä. Vaikka terrierin toukukkaan ja jääräpäisen luonteen kanssa joskus harrastaminen voi olla hermoja riipivää onnistumisen tunne näiden vesseleiden kanssa on sanoin kuvaamaton sarja riemunkiljahduksia ja loikkia.

Ydintiimiin kuuluu allekirjoittaneen lisäksi alkujärkytyksestä selvittyään russelimaaniaan lämmennyt hollantilaismieheni, muutama nelijalkainen ja kotitilaa pyörittämään jäänyt perheeni.

Kasvattajana haluan kasvattaa tasapainoisia, rotumääritelmää rakenteeltaan ja luonteeltaan mukailevia hyväluontoisia russeleita panostaen terveyteen ja elinvoimaisuuteen. Kasvattajatyöni on vasta aluillaan ja sitä se tulee olemaan vielä vuosia. Opiskelen, luen ja ammennan mielelläni tietoa kasvatuksesta, rodusta ja koirajalostuksen kiemuroista sekä etsin aina mahdollisuuksia opettavaiseen yhteistyöhön konkareiden kanssa. Koirajalostus elää ja muuttuu kaiken aikaa. Olen viime vuodet henkilökohtaisten kiireiden ja ulkomaillemuuton johdosta keskittynyt vain kotikoirailuun, mutta pikkuhiljaa on aika palata asiaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti